Arvatkaa olivatko isäntä ja emäntä ihmeissään tässä männä yönä. Heräsivät mouruntaan. Hetken asiaa ihmeteltyään ja pohdittuaan mistä ääni tulee, löysivät äänen lähteen, se olin minä. Sisälläni taitaa siis asua kissa. Minun, pienen pienen (ne on pistäneet mut laihdutuskuurille) cockerin, joka makasi sängyssä kyljellään, jalat ojennettuna, valloittaen sängystä puolet ja mourusi. "Potkivat" minut hereille, jotta mourunta loppui. Lähdenkin nyt metsästämään meditoiden sohvalla selälläni retkottaen sitä kissaa. Vuh-veli, jonka sisällä asuu mau-sisko.

Hauskaa viikonloppua!