Outo juttu, kun ihmiseni eivät saa töistä vapaata, jotta voisivat hoitaa sairasta koiraansa. Mähän on niin nuorikin vielä, 6 vee vasta. No toisaalta mulla on täällä kotona ihan kivaa yksin, saa tehdä mitä lystää.

Palasin siis leikkauksesta kotiin keskiviikkona viiden jälkeen. Leikkaus meni hyvin ja kasvaimet saatiin poistettua. Toiselta puolelta poistettiin samalla kolme nisää, joten silikonien hankintaan, ehkä Tallinnaan, ne on kuulemma halvempia siellä. Lääkekuuri ja kipulääkkeet saatiin myös lääkäristä mukaan.

Keskiviikko ilta meni aika tötteröisissä merkeissä, mutta jo torstai aamuna olin jo enemmän oma itseni. Ja eilen iltapäivällä kun isäntä tuli kotiin olin oma iloinen isotteleva itseni, jee. Nopeaa tää toipuminen.

Tikkien suojaksi isompaan haavaan laitettu sidekin on vieläkin osittain paikallaan. Ja karvaton maha on aika hassun näköinen. Kohta alkaa sitten se kutinavaihe.

Eilen viihdykkeenä yksin ollessani oli tämä

ja tänään tämä

(emäntä ompeli resorista eilen puvun haavan suojaksi ja kiinni se laitetaan kivoilla nallepuhnauhoilla, aika hieno kai).

Mä voin kyllä lahjoittaa tän asun vaikka heti jollekin kivalle, tai vähemmän kivallekin, koiralle. Voi tulla noutaan. Samoin lahjoitan tuon muovikaulurin... kuka hakis ne pois, että vois olla sitten rennommin kotona? Mutta kumpi asu on sinusta viehkompi?