Vihdoinkin se taas tulee, viikonloppu. Sehän tarkoittaa sitä, että minua ei jätetä yksin lainkaan ja maanantaina kun taas joudun olemaan yksin teen kaikkia kolttosia. Tai minua ei ainakaan saisi jättää yksin.

Ollaan kuulemma menossa jonnekin taas viikonlopun viettoon. Toivottavasti pääsen juoksentelemaan vapaasti ja olemaan ulkona. En tiedä oikein mihin ollaan menossa, kun en kai siellä ole ikinä käynyt. No se selviää aikanaan. Voihan olla, että siellä on tuttuja ihmisiäkin ja jopa eläimiä.

Tänään isäntä onkin ollut vähän kotona ja tehnyt minun kanssa kotitöitä. Jahtaan imuria ja haukun lattiamoppia. Pölyjen pyyhkiminen ei minua oikein kiinnosta, paitsi silloin kun pyyhitään jotain niin alhaalta, että näen ja jos räsy menee ylös-alas niin minun pää ja katse menee samaan tahtiin ylös-alas. Tulee niskat jumpattua siinä sitten.

Kirjoittelen lisää viikonlopun jälkeen, ja jos joissain kuvissakin tulisi sitten poseerattua, tiedä häntä. Kivaa eloa kaikille!