Niin ja olihan meillä hoidokkejakin ennen pääsiäistä. Kaverit naapurista kävi meillä muutaman tunnin hoidossa. Olin ihmeissäni kun pääsin naapuriin kylään ja kaverit tuli vastaan. Mutta ne naapurin ihmiset oli jossain. No kivahan se on tietää, että en ole ainoa koira maailmassa, jonka täytyy olla kotona yksin välillä.

Singahdin sinne sisään vauhdilla ja onneksi emäntää ja isäntää ei oltu kamalan nopealla järjenjuoksulla varustettu, sillä kesti kaaauuuan ennen kuin ne tajusivat, että katosin veljesten ruokakuppeja tyhjentämään. Aika paljon ehdin jo napata sieltä saman makuista ruokaa kuin mitä kotona saan.

Sitten käytiin lenkillä ja tultiin meille, tosin se vanhempi ei meinannut haluta kylään meille, mutta tuli se kun tarpeeksi maaniteltiin.

Otimme sitten yhteisen luun, jota tässä herra nuoremman kanssa syön

Ja tässä me kaikki odotellaan jos joku veisi meidän uudestaan ulos