Koirien liiallisesta inhimillistämisestä on ollut puhetta monella keskustelupalstalla ja myös emännän ja isännän tuttavien kesken. Se pisti minunkin emännän miettimään, olenko minäkin jo liian ihmisenkaltainen hänen mielestään?  Joskus sitä kuulen sanoja "Katsot minua syyllistävänä kuin isäntä, kun siivoan sunnuntaina." tai "Yrität sitten katsoa joka kulman taakse kuten emäntä.". Kai tuo on sitten sitä liiallista inhimillistämistä, enhän minä voi olla millään lailla samanlainen kuin kukaan ihminen.

Tosin minulle ei kuitenkaan tuota valtaa ole, valitettavasti, ihan mahdottomasti annettu. Kyllä minä tiedän, että pomo on tässä perheessä joku muu kuin minä ja niitä pomoja on parempi yrittää totella.

Tuo liiallinen inhimillistäminen on kuulemma sitä, että koiralle selitellään, leperrellään ja jutellaan. Kyllä minulle noita kaikkia tehdään, mutta mielestäni tiedän kyllä paikkani laumassa.

Vaikea juttu on tämä kokonaisuus.