Ihanata oli. Emäntä ja isäntä lähtivät viikonlopuksi (la-su) liesuun ja meikätyttö meni hoitoon lähelle eli veljesten kotiin.

Siellä oli mukavaa hoitoemo kertoi meidän menosta isännälle ja emännälle eilen näin:
- olin ollut iloinen, kun joku tuli minua hakemaan seurakseen.
- ruoat ne perushoitajat olivat unohtaneet laittaa kassiin!!! (Ajatelkaa ei ruokaa, ei herkkuja. Onnneksi hoitoemo löysi ne meiltä kotoa.)
- eka tunti meni kuviolla: hösötys, kämpän ympärijuoksu, ihmettelyä hoitoemolle, missä veljekset? Ja sitä tosiaan toistin jonkun aikaa. Onneksi olivat veljekset jättäneet lelunsa ja luut paikalle. (Kiitti kaverit lainasta. Se yksi luunkuori oli tosi hyvä! Mä en hajottanut mitään, kait, kuten eräät :-) Ihan huumorilla tämä kommentti sitten annettu.)
- käyvin molempina päivinä hoitoemon kanssa pitkällä lenkillä ja ilmakin mukavasti suosi meitä. Kivaa kävellä kun saa haistella ja ei oo aina niin kiire, kuten noilla isännällä ja emännällä
- ihana lomanen siis minullakin oli.

Kotiin päästyäni nukuin sitten koko illan, ruokakupin jaksoin käydä tyhjentämässä ja pikaisesti illalla ulkona.

Kiitos vielä kerran hoitsulle!