Sitruunan tuoksu leijuu taas ilmassa. Välillä olinkin isännän ja emännän mielestä jo ihmisiksi, nyt on taas vähän pitänyt ilmoitella rapussa kulkevista. Ei tuo tuoksu minua kovasti haittaisi, mutta kun se jää turkkiin kiinni, eikä lähde edes piehtaroimalla pois. Auttakee!<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Viikko on sujunut rauhallisesti. Olemme käyneet ihanilla lenkeille keskellä tätä lumista maisemaa. Siinä on koiran mieli levännyt samalla kun tassut ovat tehneet töitä, mitä syvempi hanki sitä parempi. Myös pissiminen on talvella helppoa, lumihankeen makaamaan ja menoks.. kokeile sinäkin joskus. Suihkua en kyllä vielä kaipaa! Sinne ei ole muuten kuin lumipallojen sulatusta varten viime aikoina joutunut.

Eilen illalla nähtiin pitkästä aikaa pienen pieni koira ja sen nuori emäntä. Iltalenkki meni sitten jahkailuksi, koska sillä toisen koiran emännällä oli kamalasti asiaa. Siinä käytiin läpi kulmakunnan koirat ja heidän elämän muutokset, tietoa siis saatiin paljon kerrankin lenkillä :-)

Päivisin olen tuon lamppujen hajottamisen jälkeen myös syönyt vähän mattoa ja tyynynpäällistä... ei kai niin saisi tehdä, mutta mitäs jättävät minut yksin. Kyllähän sinne aina minulle jätetään myös kasa leluja, mutta kuka nyt niistä kiinnostuisi, ainakaan yksin kotona ollessaan.